Sektiosynnytys ja siitä toipuminen
Sektion jälkeen saatava ohjeistus ja kuntoutus on mielestäni yksi huonoimmalla mallilla olevista asioista koko Suomessa synnytyksen jälkeiseen aikaan liittyen.
Sektioäidit saavat tyypillisesti vain kipulääke- ja haavanhoito-ohjeet sekä tietoa rajoitteista, jotka ovat voimassa noin 4 viikon ajan (kuten älä nostaa mitään vauvaa painavampaa). Ensimmäisen neljän viikon aikana ehtii kuitenkin tapahtumaan valtavasti.
Kipujen lisäksi voi esiintyä voimakasta vatsan alueen turvotusta, ruuansulatuksen ongelmia, tunnottomuutta, keskivartalon hahmottamisen ongelmia sekä lantionpohjan oireilua.
Nämä kaikki voivat todella pelästyttää sekä aiheuttaa äidin huolestumista oman kehonsa tilasta.
Jälkitarkastuksen yhteydessä äidit saavat kuulemani perusteella hyvin vaihtelevia ohjeita, kuten "älä tee vielä suoria vatsalihaksia" tai "voit palata normaalin liikkumisen pariin kehoa kuunnellen".
Kukaan ei kuitenkaan kerro esimerkiksi arven käsittelyn tärkeydestä tai miten liikunta kannattaisi aloittaa ja mitä asioita sektioarven suhteen kannattaisi ottaa huomioon. Moni äiti jääkin hyvin epätietoiseksi siitä, mitä ylipäätään uskaltaa tehdä.
Katso video-ohjeet: Näin hoidat sektioarpeasi
Sektio on kaikkein yleisin leikkaustoimenpide Suomessa ja itse asiassa myös koko maailmassa; tällä hetkellä noin 16% suomalaislapsista syntyy sektiolla. Miksi sektion jälkeen ei saa siis fysioterapiaa, kuten monien muiden operaatioiden jälkeen?
Tämä on minusta valtava epäkohta! Enkä tarkoita nyt missään nimessä väheksyä sitä tosiasiaa, että myös alateitse synnyttäneiden tulisi saada ohjausta. Äidit tarvitsisivat parempaa huolenpitoa.
Mutta katsotaanpa faktoja:
Sektio on iso vatsan alueen leikkaus
Sektiolla synnyttäneillä äideillä on enemmän komplikaatiota kuin alateitse synnyttäneille - sektion jälkeisten haavatulehdusten, verenhukan, laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan riski ovat alatiesynnytykseen nähden moninkertaisia
Sektiosta toipuminen on hitaampaa kuin alatiesynnytyksestä
Sektiolla synnyttäneillä on (kokemukseni mukaan) enemmän epävarmuutta oman kehon ja liikunnan aloituksen suhteen kuin alateitse synnyttäneillä
Yleisohjeena haluan sanoa, että uloshengityksen tahtiin tehtävät lantionpohjan ja syvien vatsalihasten aktivointiharjoitteet kannattaa aloittaa sektion jälkeen jo ensimmäisinä päivinä.Vatsan aluetta kannattaa myös alkaa hellästi hieromaan - alkuun kauempaa haavasta ja sitten haavan umpeutumisen jälkeen lähempää haavaa sekä sen päältä.
Arven ei kuuluisi vetäytyä sisäänpäin tai kiristää, vaan sinun tulisi pystyä nostamaan iho arven kohdalta ylös ja venyttää sitä ongelmitta eri suuntiin.
Kävelylenkkien lisäksi sektiohaavan aluetta lempeästi venyttävät liikkuvuusharjoitteet voi aloittaa ensimmäisen 4 viikon aikana. Niiden avulla myös varmistetaan, että arven kudoskerrosten väliin ei synny kiinnikkeitä, jotka voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla kehon toimintakykyyn.4 - 6 viikkoa sektion jälkeen voi aloittaa vinoja vatsalihaksia vahvistavat harjoitteet, ja 2 - 3 kk kohdalla suorien vatsalihasten harjoitteet.
Harjoitteet aloitetaan lempeästi ja lisätään rasitusta vähitellen. Olennaisempaa kuin se, mitä teet on kuitenkin se, miten teet eli syvien lihasten tuki ja hyvä asennon hallinta on kaiken A ja O. Vatsan ei kuuluisi harjoitteiden aikana pullistua ulospäin tai sektioarven alueen kipeytyä.
Muista myös, että voit missä kohtaa vain pyytää neuvolasta lähetteen terveyskeskuksen fysioterapiaan (taikka varata yksityiselle äititysfysioterapeutille ajan), jos oma toipuminen tai arpi mietityttää ❤
Olen luonut erityisesti vastikään synnyttäneille suunnitellun Mama Core -verkkovalmennuksen, jonka ohjeiden ja harjoitteiden avulla tuet synnytyksestä palautumistasi ja vahvistat keskivartaloasi järkevällä tavalla. Tutustu kurssiin tästä.
